Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, ja ollut siinä joskus hyväkin. Lukion äidinkielen opettaja sanoi, ettei ole uransa aikana tavannut toista oppilasta, joka olisi niin lahjakas kuin minä. Tuolloin kirjoitinkin jopa tunteja päivässä. Päiväkirjaa ja muita omia juttuja. Yli kymenen vuoden kirjoittamattomuus on
tehnyt tästä entisestä intohimostani yllättävän hankalaa. Osin jopa vastenmielistä. Ja saattaa olla että opettajani valehteli minulle motivoidakseni minua opiskelemaan. Ei olisi kannattanut sillä en koskaan kirjoittanut ylioppilaaksi.
Ensimmäinen ikinä seuraamani blogi oli Quinoaa! Se innosti minut raakaruokailuun ja superfuudeihin sekä arvostamaan laadukasta suolaa ja öljyä. Tavallaan olisin halunnut aloittaa samantyylisen hienosti taustatyöstetyn kasvukertomuksen omalta henkiseltä polultani, jossa olisin alussa ummikko ja lopussa värähtelisin maailmankaikkeuden kanssa samalla taajuudella. Aikani ei kuitenkaan riitä siihen että ryhtyisin asiantuntijaksi, enkä ole niin edistynyt että voisin ketään kuvitella neuvovani. Quinoaa! on omasta mielestäni hyvä esimerkki blogista, jonka kirjoittamisessa ei ole vaivoja säästelty. Kirjoittaja on hankkinut valtavasti tietoa varta vasten blogia varten, useista eri aiheista ja useista lähteistä. Arvostan!
Elämäni on yhtä kohellusta, unohtelen asioita, teen hölmöjä juttuja, joudun outoihin tilanteisiin, kummallisia asioita tapahtuu, mitä ihmeellisimmät ihmiset törmäävät minuun ja olen sellainen hupaisa hahmo, jolle saa nauraa, nauranhan itsekin ja usein makeimmin. Siksi Bridget Jones-tyyppinen humoristinen ote oli tarkoitukseni tämän blogin suhteen. "Taas ne trikoot ratkesivat, pahus". "72 kiloa, viisi kahvia mutta kahta ei lasketa koska unohdin, että olen kahvilakossa. Viiden tunnin mittainen tietoisuuden menetys, mutta se oli hyvä. Kuka nyt haluaa olla läsnä työpaikalla? Käytän mieluummin tietoisuusaikani joogatunnilla. Tai hmm, makuuhuoneessa... 1 Spirit Voyagen karhulasku, 1 uusi lampaanvillainen joogamatto, yksi uusi seksikäs opettaja joogastudiollani. Pitäisiköhän vaihtaa astangaan? Mutta ennen sitä tarvitsen yhdet uudet trikoot. Kahdet. Tai kolmet sillä YogaShopilla on alennusmyynti."
Tämä blogi olisi voinut käsitellä myös ekoilua, luomuilua, luontoilua, voimailua, aikuisopiskelua tai vanhemmuutta. Kuinka on jo nelikymppinen ja vasta omaa tietä etsimässä, ammatillisesti. Kuinka yksinhuoltaja selviää kaikesta. Tai kunka yksinhuoltajaopiskelija ei ihan kaikesta selviäkään. Lopulta aiheeksi valikoitui hengellisen puolen teemat ja jooga. Miksi? Ehkä siksi, että ne sattuivat olemaan eniten esillä kun päätin ruveta kirjoittamaan. Miksi päätin ruveta kirjoittamaan? En tiedä. Ajoittaisesta vastenmielisyydestä huolimatta tunnen, että näin nyt pitää vain tehdä. Ja koska olen laiska ja mukavuudenhaluinen, blogi antaa siiehen pienen puolipakotteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti